“Nyt on aika saattaa tämä avioliittotarina päätökseen ja avata laki kaikille sukupuolesta riippumatta”, toteaa valtiotieteen tohtori ja kasvatussosiologian dosentti Helsingin yliopistosta.

Viimeisen 30 vuoden aikana suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut useita muutoksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien saralla. Lainsäädäntöön on tullut vahvempia syrjintäkieltoja, samaa sukupuolta oleville pareille on avautunut mahdollisuus rekisteröityyn parisuhteeseen ja puolison lapsen adoptoimiseen. Kuitenkin tekemistä riittää vielä, eikä syrjintä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan ei  ole kadonnut.

Helsingin yliopiston valtiotieteen tohtori ja kasvatussosiologian dosentti Jukka Lehtonen on tehnyt paljon tutkimusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämästä Suomessa. Lehtosen mukaan asenteiden lieventyminen ja lainsäädännössä tapahtuneet muutokset ovat edistäneet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen hyvinvointia ja asemaa yhteiskunnassa, mutta lisääntynyt näkyvyys on aiheuttanut myös vastareaktioita.

– Edelleen useimmat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvista kokevat, että he joutuvat salaamaan oman suuntautumisensa tai parisuhteensa työelämässä, palveluissa sekä muissa arjen yhteisöissä, Lehtonen kertoo.

– Viharikoksia esiintyy ja paine sopeutua heteronormatiivisiin lähtökohtiin aiheuttaa monelle vakavia ongelmia kuten masennusta. Vaikka sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvilla on monipuolisia voimavaroja ja luovuutta, ei heidän osaamistaan ole hyödynnetty yhteiskunnassamme riittävästi, Lehtonen toteaa.

Tutkijatohtori lähettääkin vahvan viestin päättäjille.

– Näitä teemoja on tutkittu Suomessa hyvin vähän. Tämä kertoo siitä, ettei valtio ole ollut erityisen kiinnostunut edistämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa.

Millä keinoin tilannetta sitten saisi muutettua Suomessa myönteisempään suuntaan? Lehtosen mukaan nyt olisi aika muuttaa lainsäädäntöä ja suunnata katse vähitellen uusiin teemoihin.

– Tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo vaikuttaisi kannustavasti asenteisiin. Lisäksi sillä olisi suuri symbolinen merkitys: se poistaisi toisen luokan kansalaisen statusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilta. Lisäksi se tietenkin helpottaisi samaa sukupuolta olevien pariskuntien arkea.

Lehtosen mielestä lain voimaantulo auttaisi myös päättäjiä suuntamaan energiansa uusiin asioihin.

– Vapautuneen energian voisi suunnata uusiin kysymyksiin kuten viharikosten estämiseen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen erilaisten sukupuolten ja seksuaalisuuksien näkökulmasta, Lehtonen arvioi.

 

Teksti: Roosa Kuosmanen