Julkisuudessa on ollut esillä keskustelua kansalaisaloitteiden läpimenomahdollisuuksista eduskunnassa. Avoin ministeriö -vapaaehtoisorganisaation puheenjohtaja Joonas Pekkasen mukaan keskustelua on syytä tarkentaa, jotta asiasta ei synny vääriä vaikutelmia

Vuodesta 2012 lähtien suomalaisten on ollut mahdollista tehdä itse lakialoitteita. Tällä hetkellä kansalaisaloitteita on käynnissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.Koska kyseessä on tuore ilmiö, on kansalaislakialoitteiden todellisista vaikutusmahdollisuuksista virinnyt paljon keskustelua.

Esimerkiksi Paula Lehtomäki pohti 1. maaliskuuta MTV3.fi:n Nettivieras -kirjoituksessaan kansalaisaloitteiden läpimenomahdollisuuksia seuraavasti: “Rinnastuuko kansalaisaloite kansanedustajan lakialoitteeseen? Vai annetaanko aloitteelle jokin kansanedustajan välineitä mittavampi painoarvo?”

Oikeustieteiden ylioppilas ja toinen kansalaisdemokratiaa edistävän yhdistyksen  Avoimen Ministeriön perustajista, Joonas Pekkanen, tarttuu Lehtomäen esittämiin kysymyksiin. Pekkanen huomauttaa, että hallituksen esityksessä kansalaisaloitelaiksi todetaan, että 50 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen tulisi rinnastua vähintään sadan kansanedustajan allekirjoittamaan lakialoitteeseen.

Lehtomäki toteaa lisäksi mielipidekirjoituksessaan, että “kaikkien kannattaa muistaa, ettei kansalaisaloite automaattisesti johda eduskunnan suuren salin äänestykseen asiassa”. Pekkanen haluaa kuitenkin tarkentaa, että lakiehdotuksen muodossa oleva kansalaisaloite lähetetään aina asianomaiseen valiokuntaan, jonka on annettava asiasta mietintö:

– Mietintö ei vielä automaattisesti johda siihen, että valiokunta kannattaisi kansalaisaloitetta.

Teija Sutinen totesi HS:n pääkirjoituskolumnissaan 1. maaliskuuta, ettei tasa-arvoista avioliittolakia vaativalla kansalaisaloitteella ole mahdollisuuksia, ellei lakivaliokunnan jäsenistö vaihdu ennen aloitteen käsittelyä. Joonas Pekkanen on asiasta jyrkästi eri mieltä:

– Vaikka valiokunta voikin esittää aloitteen hylkäämistä, niin asiasta päästään äänestämään eduskunnan suuressa salissa, jos  yksikin kansanedustaja ehdottaa aloitteen hyväksymistä ja toinen kannattaa sitä.
Pekkanen uskoo, että kahdensadan kansanedustajan joukosta löytyy vähintään kaksi, jotka vaativat asiasta suuren salin keskustelun ja äänestyksen. Ainoa teoreettinen este aloitteen päätymiselle suuren salin käsittelyyn olisikin siis Pekkasen mukaan se, että valiokunta jättäisi antamatta aloitteesta mietinnön.

– Sellaiseen kansanvallan halveksuntaan ei lakivaliokunta voi ryhtyä, Pekkanen toteaa.

 

Teksti: Saija Viitala

Kirjoitus perustuu Joonas Pekkasen antamaan asiantuntijalausuntoon.